keskiviikko 16. marraskuuta 2011

En oikein osaa kuvailla tunteitani mitä mulla on tähän blogiin. Ajattelin, että tästä tulee mukava paikka purkaa omia tuntojaan kunnes tää käänty tavallaan mua vastaan. Eli siis omasta pakopaikasta tulikin taakka. Ja tuntui itsestäni siltä, että kun kirjotan tänne niin en kuitenkaan voi kirjottaa asioita mitä alun alkaen oli tarkoitus. Tämä johtuu varmasti useasta eri seikasta. Mutta kun tämä ei nyt tunnu enää siltä mikä oli alkuperäinen tarkoitus.

Mun pitää vaan koittaa nyt ottaa se sama asenne millä lähdin tätä blogia pitämään. Sitä jotenkin hukkuu itsekin sinne tunteeseen. Ja nyt on taas se aika kun ei ole niin kovin hyvä olla. Tätä vastaan olen sotinut koko elämäni, että ei aina tarvii olla hyvä olla ja syyllistyn nytkin siihen mitä itse inhoan. Kulissien pystyssä pitämiseen. Kun olin kipeenä ja en päässy sinne Kotiteollisuuden keikalle. Ottaa nuppiin. Eniten siinä asiassa ottaa nuppii se, että kun harvoin käyn missään ja jotain on suunniteltu niin vituiks menee.



Olen puhunut.


4 kommenttia:

  1. Hei Riittis, puhu lisää vaan, täällä odotellaan ja lueskellaan. Voisko sanoo kliseen "jaksaa jaksaa vaan:)"
    -tarjah-
    Vanhasta talosta

    VastaaPoista
  2. Voi sua <3 Älä kirjota, jos se tuntuu pahalta, anna ajan kulua ja kirjota sitten, kun siltä tuntuu. Kyllä me käydään täällä kattelemassa, onko tullut uusia kirjotuksia ja huomataan, jos tulee, mutta älä ihmeessä kirjottamisesta ota paineita! Helppo se tosin on sanol...

    <3

    VastaaPoista
  3. Väkisin ei tosiaankaan kannattane vääntää.
    Pari viikkoo ja sitten otetaan uus yritys <3

    VastaaPoista
  4. Hyvää Joulua Riittis koko perheelle <3

    VastaaPoista