Ei vanha enää jaksa

En oo vieläkään toipunu viikonlopusta. Mieli on siis virkeä, mutta kroppa ei. No mielen virkeydestähän kaikki lähtee. Eli siis hyvähän se näin on. Olin taas täysylläpidossa Sannalla. On se ihanaa, että on tälläisiä ystäviä olemassa. Oli kyllä niin hauskaa taas. Kikateltiin ku pikku tytöt. Tampere tai siis Nokia on nykyisin mun toinen koti. Mä oon yleensä kylässä ihan surkee, siis en osaa olla ns. normaalisti.

Suunniteltiin Sannan kanssa jo Hynys vessaa mullekin. Nythän mä sen sellasen voin tehdä ku ei ole kukaan estämässä. Muutenkin pitäs jaksaa vähän laittaa hyllyä sun muuta. Saisin noita esineitäni paremmin esille. Ja monta on ideaa päässä ku jaksas vielä joskus toteuttaakin. Esim. unisiepparin haluan vielä joskus tehdä. Mutta haluan tehdä sen oikein eli pitää perehtyä asiaan tarkemmin.


No eipä tässä kai kummempia. Lasten kanssa hääräillään kaikkea mitä nyt niitten kanssa häärätäänkin ;:)

Tampereella nääs!

Kaks viikonloppua on menny rattoisasti Tampereen suunnalla. Viime viikonloppuna Vammalassa Kotiteollisuuden keikalla ja lauantaina Tampereen Pakkahuoneella Stam1nan keikalla. Ja Sannan kanssa yleistä häröilyä väliajat. Kynsiä yms. (lue: paskanjauhantaa)

Eilen sitten oli Kotiteollisuuden keikka Tampereen Jou-Talolla. Kyllä se vaan on niin piristävää. En vaan tajuu miten kroppa on näin loppu. Vanhuus ei tule yksin vai miten se nyt oli. Tuli kyllä taas naurettua molempina viikonloppuina niin paljon, että joudutte kestämään mua vielä usemman vuoden.

Lapset oli mammalla yökylässä. Ekaa kertaa olivat yökylässä sinä aikana kun ovat mun viikolla. En mä muuten ois rampannu kahtena viikonloppuna peräkkäin, mutta kun loppu vuotena ei ole mahdollista enää mennä minnekkään keikalle.

Loppuun muutama kuva :)

Kaikenlaista

Eilen oli taas "pakko" käydä ostamassa muutama lakka. Ostin Seppälän graffiteja, keltasen ja liilan. Oon taas näemmän innostunut niistä, Ei oikein oo jaksanu tehdä mitään muita niin graffitilla saa nopeesti ei niin tavallisen lakkauksen.

Huomenna lähden kohti Tamperetta. Kiva viikonloppu siis tiedossa. Lähden huomenna heti kun lapset menee isälleen. Tänään pitäs siis pakata. Hirvee stressi...pitää ottaa siis kaikki vaatteet mukaan ;) pakkaaminen ei oo koskaan ollu mun parhaimpia taitoja. Ehkä joku listan tapanen vois olla kova sana. Täytyy tänään hakee äitiltä matkalaukku. Kun ittelläni ei sellasta ole. Ja mitä kaikkia kynsilakkoja sitä sitten tartteekaan mukaan??? Kaikkia ei voi ottaa...vai voiko ;) mutta mistä mä sitten tiiän millasia lakkoja mä haluun viikonloppuna käyttää???

Tänään tulee Ertsan kaveri tähän vähän niinku hoitoon. Eli vauhtia ja vaarallisia tilanteita on tiedossa.


Hauskaa päivää kaikille. Torstain toopet ;)

On se syksy

On se oltava syksy kun mäkin tarttisin jo jonkun näköstä takkia. Takki on tosin kaupassa, että sieltä se ei paljon auta. Paljon ois vaahteranlehtiä kerättäväks. Niistähän vois tehdä vaikka mitä kivaa. Kun vaan sais aikaseks. Ehkä sitten syssymmällä.

Tällä viikolla on lapsilla to ja pe syyslomaa. Ei oo mitään suunnitelmissa eli oleilua kaiketi vain. Perjantaina lähden sitten sinne Tampereen suuntaan. Perjantaina Kotiteollisuutta ja lauantaina ex tempore Stam1nan keikka. Enpä oo heidän keikalla koskaan ollutkaan. Ihanaa kun on tällänen reissu tiedossa. Alan pikku hiljaa oppia tekemään jotain vain itselleni. Vaikka syyllisyys monesti kalvaakin. Vähän ku joku läheinen ois kuollu ja naurais niin tulee huono omatunto. No pikku hiljaa.

Täti ja sen mies on Ranskassa. Ilmoja kuulema pitelee. Laitoinkin tädille osoitteen tänne mun blogiin eli tervetuloa lukemaan jos tänne löydät :)

Eilen oli siskon tytön nimipäivät ja niitä juhlistettiin sitten pienellä porukalla mammalla. Eli hulinaa on riittänyt. Siskon lapset oli täällä meillä melkein koko sunnuntai päivän. Eli jos sitä sitten tänään otettaisiin ihan rauhallisesti omalla porukalla. Kivaahan se on, että on ohjelmaa, mutta pakko pysähtyäkin joskus. Säärystimet lupasin siskon tytölle nimppari lahjaks ja niitä nyt tässä pitäis alkaa pikku hiljaa väsäämään. Tai sitten teen niitä sitten perjantaina juna matkalla. Nää on niin hektisiä viikkoja ku lapset on mun luona. Menee yhdessä hujauksessa.


Hauskaa tiistaita kaikille!

Miniloma

Ens viikon perjantaina lähden minilomalle Tampereen suuntaan. Luvassa keikkailua, kynsiä ja paljon naurua. Meen siis Sannan luokse. Ois tarkotus pitkästä aikaa tehdä rakennekynnet. Pitää kattoa, että on kaikkia tarvikkeita olemassa ja sitten vaan hommiin. Olen paikan päällä pari yötä. Tää tulee nyt niin hyvään saumaan kun en oo aikoihin käyny missään. Irtiotto näistä kuvioista on juurikin se mitä tarvitsen.

Lapset on mun luona nyt taas pe-pe. Ihanaa on olla mussukoiden kanssa. Vähän kränää on aina nää ekat päivät, mutta sitten se lähtee kyllä suttaantumaan. Tekis mieli oikein askarrella joku päivä. Sain yhden vinkin mitä vois tehdä vaahteranlehdistä. Katotaan saisko sen jopa toteutettua. Suunnitelmissa on myös tehdä valjaat tolle Lunalle. Kun se on silleen vähän hassun mallinen ku siinä on puolet kääpiöpinseriä ja puolet chihua. Eli kaula on pieni, mutta rintakehä isompi ku chihulla. No katotaan millaset saan tehtyä. Ja, että riittääkö kärsivällisyys. No se jää nähtäväks.

Tänään vietin aikaa äitinä ja tätinä ja tyttärenä. Oltiin siis mammalla. Tosin en siellä ite ollu koko ajan ku piti vähän suhaa edestakasi.

Tällästä tänne näin lauantaina :)

Loppuun kuva kesältä. Ja ei en ole kihloissa..koitan vaan piilottaa tatuointia sormuksilla

Elämää ei sen enempää

Niinkuin niin monet kerrat aikasemminkin...pitäs alkaa kirjottamaan tänne useemmin.

Olen saanut elämän nyt suurinpiirtein järjestykseen. Lapset on mulla joka toinen viikko. Ohjelmaa on kyllä molemmille viikoille. Käyn Riihenajassa minä ryhmässä ja sieltä mulla on myös ohjaaja kenen kanssa tehdään kaikenlaista. Olen käynyt jopa punttiksella. Elämä on tällä hetkellä ihan kivaa joskin myös haastavaa. Kodin olen saanut siihen kuntoon, että on kiva olla. Jonkin verran on keikkailuja syksylle. Niitä odotellessa.

Ja kynsiä...niitä en ole unohtanut. Se on säilynyt tässä harrastuksena koko ajan. Ollu kyllä sellanen henkireikä.

No olkoot tää tällänen pikapostaus...


Hauskaa loppuviikkoa kaikille!

Laitan vielä jotain kuvia tähän loppuun :)

Kiire ja hoppu

En muista millo mulla ois ollu näin kiire ku viime viikkoina. Tokihan se, että hoidan lapset toisella viikolla yksin luo toisenlaista kiirettä kuin ydinperheessä. Ja sitten sillä viikolla ku lapset on isällään on kaikenlaista hommaa. Siivousta ja pyykkejen pesua. Pyrin tekemään kotitöitä mahdollisimman vähän sillä viikolla ku lapset on mulla. Tällä viikolla Jomppe oli mun luona tiistaina ja molemmat lapset oli sitten keskiviikkona. Ei koko päivää, mutta jonkin aikaa kuitenkin. Kivahan se, että haluavat tulla käymään.
Kynsiä olen ahkerasti tehnyt (itselleni). Niistä voisin laittaa tänne kuviakin. Muuten en kaiketi ole tehnyt mitään järkevää. Pitänyt toki kotia siistinä, käyny kaupassa ja kaikki perussysteemit. Jotka ei mulle noin aikasemmin ole ollut itsestään selvyyksiä. Olen ollut paljon siskon ja hänen lapsien kanssa ja äitin kanssa myös. Sille viikolle ku lapset on isällään on ihan kiva järjestää jotai tekemistä niin ei tule niin halju olo.

Loppuun kimara kynsistä olkaatten hyvät!

Kovin on ollu päiväkirja tyyppistä tää mun kirjottelu. En oo saanu vielä inspiraatiota kuvaamiseen joten tekstiä pukkaa taasen.

Käytiin lasten kanssa parturissa. Jompella on nyt lyhyt kesätukka...ja Ertsalla on myös...lyhyt tukka. On onnellinen ku ei tarvii raahata enää pitkää tukkaa perässään. Äitiä vähän riipas, mutta jos toinen ei halua niin ei sille mitään voi. Mamma maksoi lystin.

Tänään on siis Ertsan eskarin kevätjuhla. On outoa mennä yksin. En tosin vielä tiedä tuleeko lasten isi sinne ja jos tulee onko soveliasta istua hänen kanssa. On nää kaikki ekat jutut omituisia. Nopeasti menee kyllä aika ku lapset on tässä. Jomppe meni vihdoin tohon pihalle sisko ja kaverinsa kanssa. Ei tähän asti ole suostunut siihen menemään. Nyt siis halusi jäädä itse pihalle ku tultiin parturista. On kovasti varmistellut asioita ja tullut jopa vessaan perässä. Josko viimein alkais saamaan rohkeutta. Tosin tämähän johtuu tästä tilanteesta ja siitä, että täällä meilläpäin on liikkunut joku hiippari ja Jomppe on pelännyt, että hänet kidnapataan. Toivottavasti tämä pelko pikku hiljaa väistyisi.

Se on kesä

Perjantaina omat lapset tuli mun luo. Ja täditettävät olivat pe-la välisen yön mun luona. Kyllä riitti vilskettä ja illalla ei meinattu kovin rauhottua nukkumaan. Mutta ihanaahan se oli ku oli noita palleroita 4 kappaletta. Eilen käytiin sitten mammalla pyörähtämässä. Pikkasen oli serkusten välisiä kahinoita, mutta sehän kuuluu asiaan.

Viimestä kouluviikkoa viedään. Eskarilainen saa huomenna todistuksensa, mun peeni. Syksyllä onkin sitten kaksi koululaista. On se vaan jännää!

Kotona tekis mieli laittaa parvekkeelle vähän kesää. Pitää vaan odottaa ensi viikkoon niin saan sinne jotain hommattuakin. Vois laittaa ihan parvekelaatikotkin kukille. Saa nähdä mihin rahkeet sitten riittää.
4.päivä tulee Soniphereläisiä pikavisiitille Savon suunnasta. Kiva nähdä edes pikana. 15.päivä sitten pukkaakin Kotiteollisuuden keikkaa kera Sannan! Onneksi on kaikkea kivaa odottamassa ja jopa meinaa kiirettä pukata.

Kävin perjantaina tutustumassa Riihenaikaan. Alan käymään tuolla vähintään kerran viikossa. Siellä räätälöidään mulle sopiva "paketti" ja mulla on siellä tukihenkilö joka voi auttaa mua tyyliin missä vaan. Nyt oikeesti tuntuu siltä, että saan tukea ja apua. Ja osaan sitä ottaa vastaakin.


Maanantaita makkarat!

Ajatuksia

On tää elämä nyt melko omituista. Asun yht äkkiä yksin. Kaikki pitää opetella uudelleen. Ihan ku ois muuttanu kotoota pois. Siis vanhempien luota. Meinasin yks päivä tehä muussia. Olin ostanu kaikki tarvikkeet valmiiks. Mutta sitten tajusin, että eihän mulla ole perunankuorimisveistä. No nyt on. Mutta siis outoa. Outoa on myös se, että kukaan ei varmasti tiiä missä mä olen. Mun ei tarvitse kenellekkään ilmoittaa jos menen jonnekin. Se se vasta outoa on. Olen kaikesta vastuussa yksin.

Olen kuitenkin ihan ok. On vain todella outoa. Varsinkin nyt kun lapset ei oo täällä. Mun ei tarvii tehdä mitään. Voin tehdä mitä haluan. Siitä tulee syyllinen olo. Yht äkkiä mä olen vko-vko äiti. Olenko silloin edes äiti kunnolla? Mutta sitten jos taas ajattelee niin, että olen sen viikon äiti isollä ÄÄ:llä ja toisella viikolla otan rennosti ja keräät voimia (mikäli tarpeen) seuraavalla viikolle.

Tänään tein itselleni jalkahoidon. Kuinka joku voikaan päästää jalat niin hirveeseen kuntoon, en tajua! Omia kynsiä olen kanssa lakkaillut. Oon pitäny kynnet nyt hyvässä lakassa. Se onkin ollu mulle sellanen henki reikä ku laittelee kynsiä. Tuntee itsensä kauniiksi.

Näihin kuviin näihin tunnelmiin!

Uusia tuulia

Viime kerrasta onkin taas aikaa, ihan liian pitkään. Olen nyt saanut uuden kodin 1.5 alkaen. Olen asunut tässä nyt reilun viikon. Lapset oli mun luona pe-pe ja meni oikein hyvin. Vaikka jännitinkin, että viihtyykö ne mun luona, mutta hyvinhän nuo viihtyivät. Eilen kun lähtivät isälleen oli hetken todella ontto olo. Nyt olen jo pirteämpi. Pitää vaan pystyä ottamaan se niin, että toisella viikolla siivoilen ja oleilen ja teen omia juttuja ja toisella viikolla olen äiti 24/7. Eihän mulla kaiketi vaihtoehtoja ole. Itse erosta en ajatellut sen enempää tässä puhua kun blogi on kuitenki avoin ja on asioita mitä en halua saattaa kaikkien nähtäväksi. Ihmiset jotka haluavat asiasta tietää enemmän ja kenelle haluan kertoa saavat tiedon muuta kautta kuin täältä.

Kodin olen saanut sellaiseen kuntoon, että täällä on hyvä asua. Suuri kiitos siitä kuuluu Äidille. Olen nyt saanut korjattua välejä äitiin ja siskoon. En mä missään välirikossa ole niitten kanssa ollut, mutta en niin läheinen ku tällä hetkellä. Ja tukeahan mä tarvitsen ja tulen tarvitsemaan. Kodista puuttuu vielä mattoja, hyllyjä yms. "pikku" sälää. Otan kuvia sitten kun koen, että on jotain sellaista mikä on kuvaamisen arvoista. Tällä hetkellä teen taas isoäidinneliöitä. Mulla on ollu sellanen peitto niistä, nyt teen siihen lisää. Tarkoitus on saada siitä itselleni 120cm leveeseen sänkyyn päiväpeitto. Se onkin jo hyvällä mallilla. Pitää lisätä vähän pituutta ja leveyttä. Pituutta noin ensisijaisesti. Eli sen teen ensin. Pituus on 13 neliötä eli mulla on sitä nyt 4 valmista jotka on kaikki virkattu yhteen. Eli virkkaan ne sitten yhtenä palana siihen "valmiiseen" päiväpeittoon.

Voin siis olosuhteisiin nähden todella hyvin. Missasin tämän asian tiimoilta yhden tärkeän Kotiteollisuuden keikan ja se ottaa nuppiin todella paljon. Mutta eipä tuo ole ainut asia minkä olen joutunut tässä kestämään.

Hyvää lauantaita kaikki makkarat!

Elämä on

Viimeksi hehkutin keväästä. Nyt ei ole mitään hehkutettavaa. Olin 3 viikkoa sairaalassa psykiatrisella. Tämä suurilta osilta siksi, että mieheni kertoi haluvansa avioeron. Olen kyllä nyt ihan sinut sen asian kanssa vaikka sillä hetkellä se tuli ihan puskista. Tänään aloitin päiväosastojakson ja se kestää sitten aikaa X. Asun tällä hetkellä äitin luona kunnes saan oman asunnon.
Tämän enempää en ainakaan tässä vaiheessa halua asiasta puhua.

On tullu keikkailtua ihan reilusti tässä. Ja missäs muualla ku Kotiteollisuuden keikoilla. Menin osastolta suoraan Salon keikalle 30.3 ja seuraavana keskiviikkona 4.4. vierailin Kuopiossa. Kuopiossa olin sitten kaverin perheen luona pari yötä. Sen keikan jälkeisen yön olin Sannan kanssa hotellissa. Ja nyt sitten viime viikonloppuna olin Sannalla ja askarreltiin (MINÄKIN???) ja sitten mentiin illasta keikalle. Keikalta sitten Sannalle yöksi. Oli vissiin hieman liikaa äksöniä kun väsähdin sitten ihan totaalisesti. Mutta kyllä mä siitä olen jo toipunut. Seuraavaa keikkaa odotellessa.

Nyt on ihan pakko kirjotella näitä ajatuksia tänne enemmänkin ja ottaa koira lenkille kamera mukaan, että saisin itselleni jotain konkreettista tekemistä. Ja ihan hyödyllistä se onkin.


Kiitos viikonlopusta Sanna, Tuula ja Sannan sikko!

Kevät

Alan vihdoin nousta kevääseen. Vaikka toi valo on välillä liiankin kirkasta mulle, mutta pikku hiljaa koitan vihdoin herätellä tätä blogia eloon. Koti oli tossa välissä jo tosi ruokottomassa kunnossa, nyt meillä käy lapsiperheiden kotipalvelu n. kerran viikossa eli saan nyt homman pidettyä hallussa. Sannan blogissa on ihana tuo ikkunanvälys hässäkkä. Vastaavanlainen on ollut suunnitelmissa itsellänikin jo aikoja, mutta en oo saanut mitään tehtyä asian eteen. Tosin Muumi teema ei ole lähellä sydäntä, mutta jotain mä vielä kehitän. Meillä on noita tuppeesahatust kelohongasta tehtyjä hyllyjä joihin on nyt keräilty kaikenlaista. Niitä tavaroita vois hieman siirrellä niin tulis taas uusi ilme ku silmä on tottunu noihin virittelyihin. Mies aloitti Tatuointi hommat ihan liikkeessä joten olohuonekin on ihan olohuone käytössä. Tosin vähän vaiheessa on vielä tämä järjestys. Toivottavasti sekin saataisiin tässä lähiaikoina ns. haltuun.

Huomenna menen kaverille laitattamaan rakennekynnet. Osaan tosin niitä itsekin tehdä, mutta on se aika paljon helpompaa kun joku toinen tekee ne. Huollan ne sitten itse. Ihan kiva kun saa kynnet näteiksi.

Kotiteollisuuden keikkojakin tässä on tulollaan ja niitähän tässä odotellaan ku kuuta nousevaa.

Eiköhän tämä taas tästä.


Aurinkoista torjantaita kaikille