Siivousta ja järkkäilyä

Mä oon NIIIIIIN onnellinen. Mä oon jaksanu nyt miehen kanssa laitella tätä meijän kotia. Olkkarin järjestys muuttuu ihan täysin. Eteinen ja tuulikaappi on jo kuosissa ja puolet olkkaristakin on jo kunnossa. Ihanaa siis niin ihanaa. Alankohan saada itteni takas. Kun ei ole tältä tuntunut miltei 4 vuoteen. Meillä on ollu miehen kanssa ihan huippu kivaa ku ollaan kimpassa laiteltu. Meillä on sellanen ruma sähkökaappi ja mietin, että tekinsin siihen kankaasta hupun. Löydettiin mun mummon tekemä pitsinen pöytäliina joka ei ole oikein paikkaansa löytäny. Mies vetäs sitten ässän hihasta ja pingotettiin sen nauloilla siihen kaapin eteen. Siis se kaappi on sellanen huoneistokohtainen pieni kaappi missä on sellanen peltinen ovi. Ja nyt se on niin magee. Huomenissa laitan kuvia. Pääsen vihdoinkin kynttilöitäkin polttamaan ku on ollu joka paikka niin täynnä sotkua ja roinaa, että paljon sen paskan keskelle viittii mitään kynttilää laittaa. Ollaan oltu niin kauheessa prässissä viimeset 2 vuotta (ainakin) ettei muuttaessa ollu muuta mielessä ku se, että meillä on edes koti minne mennä. Ja nyt tosiaan sitten jaksetaan laitellakin. Oon vuokraamassa sellasta painehuuhtelulaitetta (kuva alla), että saatas sohva puhdistettua. Kelpais sohva vielä vaikka kuinka pitkään.

Vielä pitää hommata eteiseen matto ja olkkariin verhot. Eteiseen ei tullutkaan sitä naulakkoa mistä laitoin kuvan ku Ikeassa ei ollu sitä, mutta löydettiin oikein kivat tilalle. Nekin näätte sitten ku saan otettua kuvia :)


Nyt pitää mennä jatkamaan niin saadaan tää olkkari tänään kuosiin :)

Ikea yms.

Käytiin eilen hommaamassa nyt noita tarvikkeita. Mutta tokihan unohdettiin pölypussit. Kai niitä pitää sitten käydä hakemassa. Kiinnostus kymppi ku kaikki muut nyt on. Paitsi se kenkäkaappi. Nyt pitäs ottaa ne ennen kuvat, jotta voitte sitten nähdä miten homma muuttuu :)
Ottaa vaan päähän se, että mulla on nää sormet niin perkeleen kipeet. Mies käytti mut suihkussakin ku en todellakaan pysty ilman hirveetä tuskaa pesemään hiuksiani. Kehtaisinko ottaa teille kuvat noista mun sormista. No menkööt...

Ja sitten lopuks kevennykseks Manta The Yo Koira

Ja nyt mars Tarkkariin hakemaan ne pirun pölypussit


Hauskat persdagit mun marakatti lauma :D:D:D

Sisustusta

Nyt alkaa homma selkiintyy. Hitto ku on hyvä fiilis ku saatiin eilen miehen kanssa pähkäiltyy toi meijän eteis ongelma. Eli siis eteiseen missä on se typerä naulakko tapahtuu seuraavaa: naulakko lähtee vit...pois. Siihen tulee sitten peili (jota meillä ei ole ollu missään). Ja se lipasto mikä siinä nyt on siirtyy meijän makkariin. Siinä on liinavaatteet joten se on senkin puoleen oikein mainio siellä. Lasten lapaset tms. tulee uuteen säilytys tilaan.

Siinä sen eteisen ratkaisu.

Tuulikaapista lähtee se helvetin kenkäteline katista huitsin nevadaan. Ja tilalle tulee seuraavaa: Kenkäkaappi ja naulakko + yksittäisiä koukkuja lapsia varten.

Eli noi yksittäiset lapsia varten laitettavat koukut on joko noita koiran perseitä tai sitten noita yksinkertaisia koukkuja.

Näistä kaikista tulee hintaa n.100€ eli sopinee meidän budjettiin. Nyt kun pääsis vaan hakemaan noi Ikeasta. Otan vielä jossain vaiheessa kuvaa noista kammotuksista millaset ne nyt on ja saan sitten laitettua ennen ja jälkeen kuva :)

Elämme jännittäviä aikoja.


Hauskaa viikon keskeä kaikille.


Muoks. Lisätään tähän vielä, että huusin huutonetistä ton ensimmäisen hyllyn niin, että sen saa nyt puoleen hintaan. Siis mieletöntä. Ja sitten on yks huuto meneillään yhestä kenkäkaapista, joka ois itseasiassa vielä parempi tohon meijän tuulikaappiin ku toi mikä on tossa aiemmin laittamassani kuvassa. Laitan siitä sitten kuvaa jos natsaa :)

Tuulikaappi

Meillä on sellainen melko pitkä ja kapee tuulikaappi. Ulko-ovi aukeaa vasemmalle ja tuulikaapin ja eteisen välinen ovi sisälläpäin. Ja nyt ois tarkotus saada sitä toimivammaksi. Meinaattiin, että ostettais kenkäkaappi. Ja sitten joku hylly mihin saisi korit lapasille yms. Haastetta tuo ton tuulikaapin kapeus. Ja kun mä haluisin nyt saada sen toimivaks kun meillä on aina kaikki lasten ulkovaatteet häveyksissä. Nyt kun talvi tulee niin pitäs olla kaikki lämpöset vaatteet hollilla. Meillä on naulakko ns. eteisessä, mutta se on taas vasta tuulikaapin jälkeen myöskin käytävä ja se on meille huono järjestely. Naulakon alla on lipasto missä on liinavaatteet eli sitäkään ei voi hyödyntää ulkovaatteisiin ja ei se muutenkaan ole kovin toimiva sellaiseen. Vaatehuone meillä on tällä hetkellä ihan täynnä roinaa. Kun meidän muutto tähän oli sellainen, että en itse pystynyt tekemään mitään niin piti vaan saada kamat nopeesti liikkumaan. Joten se vaatehuone pitäs raivata kokonaan. Sekin sitten helpottais. Tähän mennessä ei vaan yksinkertaisesti ole paukut riittäneet. Ja nyt sitten kun taas haluaisi, että noi ois kunnossa niin ei siihenkään paukut riitä ku asiat on liian levällään. Mies kyllä on reippaasti tehny hommia ja puhui itsekin siitä, että pitäs siivota se vaatehuone. Ja sitten kun se ois siivottu voisin siirtää jotain kenkiä sinne ja vain käyttö kengät olis tuulikaapissa.

Ens viikolla vois hakee mahdollisesti jotain kalusteita niin sais tän asian järjestykseen.

Tänään oli tarkotus vaihtaa olkkarissa järjestystä. Itse en päässyt aamulla sängystä ylös ja poika oli valitellut kurkkukipua aamulla joten hän jäi kotiin. Mies oli sitten pikkasen siivoillu niin eikö pölypussi oo täynnä ja ei tietenkään ollu enää yhtään jäljellä ja yleispesuainekin on miltei finaalissa. Eli huomenna on pakko käydä niitä hommaamassa tai sitten voi olla, että se menee ens viikkoon. Harmittaa ku eilen oli vielä niin hyvä tunnelma, että laitetaan. Mutta eiköhän se tule jossain vaiheessa kuitenkin laitettua. Kauppaa yritin mennä, mutta en sitten pystynytkään. Onneks mulla on niin ihana mies, että kävi "turhaa" kaupassa ku halusin jugurttia.

Pari pipoa väänsin tossa viikonlopun aikana. Pitää niitäkin tehä tohon vähän niinku varastoon, jos joku vaikka haluaa niitä.

Viime viikolla ku käytiin Jumbossa niin hiplasin siellä askartelu tarvikkeita. Siis minä ASKARTELUTARVIKKEITA. Älkää levittäkö sanaa tai muuten menee maine ;) no ei vaan vanhakshan tässä on tultu. Onneks olin jo niin kuollu ku oltiin Sinellin kohdalla etten nyt sinne ehtiny tolloilemaan. Tosin se on käsittääkseni niin kallis kauppa, että ei ois rahkeet riittänytkään. Olen pari vuotta jo miettinyt, että tekisin itse saippuaa ja sitä ideaa en ole koskaan kuopannut. Sillon vain päätin, että teen sen saippuamassankin itse, mutta nyt ois niinku pakko sitten ymmärtää, että en voi tehdä sitä massaa itse ainakaan ensikertalaisena vaan tekisin ensin siitä valmiista massasta ja sitten vois jos oikein innostuu laajentaa ideaa.

Toisaalta on ihanaa kun edes on ajatuksena taustalla on pieniä ideoita. Ja jouluun ois vielä aikaa jos kerrankin sais tehtyä itse lahjoja pakettiin. Koitan ottaa nyt asian rauhallisesti ku nää mun jutut on aina kaatunut siihen, että lähden liian suurella volyymilla ja uuvun jo kalkkiviivoille.


Hauskaa viikkoa apinat ;) :)

Horoskooppi

Pakko laittaa pika postauksena horoskooppi. Koska tää on suurilta osin niin totta.

KALAT

Höpinöitä

Vointi on nyt muutaman päivän ollu ihan kohtalainen. Tähän vois tottua. Tosin pelottaa nyt kun sanon niin mitä paskaa sitä sitten taas tulee.

Jouduin tänään ottamaan rakennekynnet veks kun on menny kynsivallit ihan kamalaan toistan IHAN KAMALAAN kuntoon.

Tässä todiste. Eli ihan kamalat, mutta eihän tää ole ensimmäinen kerta. Mutta viimeksi ku mulla on ollu käsien iho tosi huonossa kunnossa niin siitä on yli kymmenen vuotta aikaa. Karppaamisen takia söin hedelmiä kun teke mieli makeeta. Ja söin sitten omenoita mille olen allerginen. Luulen, että on siitä tai en ainakaan mitään muutakaan keksi.

Käytiin eilen Jumbossa. Ertsa sai kummeiltaan lahjakortin Br-leluun ja käytiin sitten ostamassa sille Zhu Zhu pets kamaa.

Eli siis toi hamsteri ääntelee ja liikkuu. Ja kun sen laittaa tohon autoon niin vetää tota asuntoautoa perässään. No joo, pitäs kai olla ilonen, että Ertsa on kiinnostunut jostain tytölle suunnatuista leluista. Tosin noistakin ottaa sitten tuon vähemmän tyttömäisen vaihtoehdon, mutta Eki on Eki.


Sitten mun lankoihin. Hommasin ittelleni tollasen ämpärin tai mikskä tota nyt kutsuiskaan. Mutta siis saan kaikki langat (toistaiseksi ainakin) samaan kippoon.

Ja sitten samaan sarjaan vielä sellanen missä pidän sillä hetkellä olevaan keskeneräistä työtä.

Voin vaan kertoa, että on toi neulonen melko kivuliasta näitten käsien takia. Ja ottaa ihan sikana päähän se, että jos jouduin sitä rajottamaan. Mitä mä sitten teen? Pakko vaan pystyä tekemään. Mies tossa justiin sano, että älä vaan missään tapauksessa mene lääkäriin ;) kai se pitäs mennä. Se on vaa toi terkkarille menokin nykyisin sellanen taistelu. Ku pitää ensin jonottaa sinne hoitajalle joka arvioi tilanteen ja sitten armollisesti päästää lääkärille. Ennen oli niin, että ku aamulla soitti niin sai päivystysajan. Nyt sitten mennään tosiaan norkoilemaan 8.-11.00 ja sitten pääsee JOSKUS sinne lekuriin.

Kohta syömään nami nami lohta. Jonka maailman paras avioimies on valmistanu.

Hauskaa viikonloppua :)

Sukkia sukkia

Tässä kuvakollaasi sukista mitä olen nyt viime aikoina tehnyt. Eli siis tässä on vain pienen pieni murto-osa tekemistäni sukista. Ja lähiaikoinakin tehtyjä sukkia on jo "maailmalla"

Viikonloppu

Ertsan synttärit meni ihan mainiosti. Jaksoin kuin jaksoinkin leipoa kakkupohjan ja tein vielä mokkapalojakin. Mutta lauantaina en sitten pystynyt tekemään mitään. Äiti oli onneks laittanu kaikki valmiiks. Jos ois tarvinnu ite laittaa niin ei ois kyllä tullu mitään. Vieläkin väsyttää, mutta pääasia, että juhlat saatiin juhlittua.

Vuoden paskin päivä

Tänään on isin kuolinpäivä. Siitä on nyt 10 vuotta kun isi kuoli.

Mua ottaa nyt tosi pahasti päähän. Olen siis innostunut kynsistä ja neulomisesta. Nyt on sitten niin, että mun vuosia pois ollut käsi ihottuma on tullut takaisin. Sormenpäissä ja etupuolella sormia on pikku rakkuloita. Ja on siis aivan helvetin kipeet. Ja tämä tarkoittaa sitä etten pysty neulomaan ollenkaan. Eli siis se asia mitä tykkään tehdä joka päivä ja on ollut mulle henkireikä...ja nyt sekin asia sitten meni vituiks. Mua ihan itkettää kun tää on nyt niin kamalaa. Tää kirjottaminenkin sattuu kun sormenpäät on niin arat. Pääasia on kaiketi se, että koskaan ei ole kivaa pitkiä jaksoja kerrallaan.

Positiivistä on se, että sain ostettua pokkarin ja pääsen ottamaan kuvia. Tämän mahdollisti yksi ihana kaveri. Mutta ei tämäkään nyt auta poistamaan tätä pahaa mieltä.

Tälläisen ostin

Koitan nyt saada itseni kasaan. Pitäis alkaa laittamaan niitä Ertsan synttäri tarjoiluja. Mutta nyt se on KOVIN hankalaa. Tekis mieli vetää peitto korviin ja nukkua.


Koittakaahan muut pitää kivaa päivää.

Tänään on Ertsan synttärit 6 v. Eilen lähti tytöltä eka hammas. Äiti oli ensin ihan paska, mutta lopussa sitten kiitoskin seiso. Eka hammas niin pelkäs niin kauheesti. Siellä oli jo rautahammasta tulossa takaa joten pakkohan se oli pois saada.
Eilen käytiin tätin kanssa (siis mun systerin) Jumbossa. Jomppe sai hianon suoralippasen lippiksen (myöhästynyt synttärilahja) ja Ertsa sai Nomination rannekorun. Niin ja mäkin sain 2 Dependin linerlakkaa. Kun sais nyt kynsistäkin otettua kuvia niin ja niin ja niin. Nooh ehkä joskus.

Lauantaina pidetään Ertsan synttäreitä ja mua ahdistaa jo nyt. Pitäs niinku kaiketi laittaa jotain tarjottavia ja pelkään etten saa taas mitään tehtyä.


Perjantaina tulee isin kuolemasta 10 vuotta. Ja sekös se vasta ahdistaakin.


Sekavaa. Koitan koota ajatukset ja kirjottaa vähän järkevämmin ku tämä postaus. 

Viikonlopun sekoilua

Veti aika väsyneeks tuo perjantai päivä. Ku olin tosiaan niin paljon hommia mitä piti tehä. Mutta toisaalta taas ku ne oli samana päivänä niin ei tarvii montaa päivää stressata. Psykiatri sanoi, että yhtä lääkettä pitää vähentää kun se taas sitten voi aiheuttaakin, liian isolla annoksella (ihmisestä riippuen), ahdistusta. Hitto tää on kyllä sellasta veivuuta, että jos ei olis jo hullu niin tulis sellaseks. No ei se auta, pitää vaan jaksaa. Jos sitä vaikka joku päivä ois hyvä olla. Ja sitten vielä se, että jo vaikka välilä onkin ihan hyvä olla niin ei koko ajan pelkäis, että mitä nurkan takana odottaa ja millon turahtaa paskaa niskaan. Näillä mennään. Ei auta.

Juuri ku pääsin mainitsemasta niin Ertsa teki tossa pari seikkailua ilman lupaa. Ei sinänsä mitään pahoja, mutta ilman lupaa ja tietoisesti. Pidettiin puhuttelu ja tyttö on nyt 2 päivää arestissa. Ei viittitty antaa pidempää ku noin pienelle 2 päivää on pitkä aika. Toivottavasti asia meni nyt perille. Ja kun ei nyt ole niitä puhelimiakaan niin ei voi soitella puolin ja toisin. Jos ne ois niin se olis vähän helpompaa. Mutta toisaalta taas eihän meilläkään pienenä ollu mitään puhelimia millä soitella edes takasin ja hyvin pärjättiin.

Saatiin juurikin tältä Ertsan kaverin perheelta tuoreita luumua. Voi vitsit, että on hyviä! Ja sitten "pöllittiin" mutsin pihasta omenoita. Ja onhan ne nyt hyviä. Ja kun kuitenkin olen tällä vähähiilihydraattisella ja tekee mieli jotain makeeta niin on noita luonnonantimia mitä voi paremmalla omallatunnolla nassuttaa. Jos nyt suunnilleen tiesin lähtöpainon oikein, niin olisin laihtunut n.10 kg. Tuntuu joo isolta lukemalta, mutta mun katastrofi painossa ole ku hyttysen paska itämeressä. Mutta onhan se kin jotain.


Pitäs kynsillekin jaksaa tehä huolto, mutta ku ei millään jaksas. Yks kynsi on niin huonona, että se ois ainakin pakko fiksaa...jos tekis vaan sen ;) no kassellaan  syssymällä...eiku hetkinen nythän ON syksy.

Ainiin, pahin sekoilu meinas unohtua. Hannu lähti lasten ja Mantan (koira) kanssa ulos ja mun oli tarkotus mennä tohon autolle Lunan (koira) kanssa ja sitten mennä pyörähtää mammalla. Kaiken muun muistin paitsi avaimet missä on sekä auton- että kodinavaimet. Mitäs niillä ois tehnykään. Oli vallan mukavaa venaa tossa partsilla tunti järkyttävässä HARMITUKSESSA. Ja siis se, että kun ei edelleenkään ole niitä puhelimia niin tokihan se on kiva mennä naapurilta puhelinta kerjäämään. No päästiin kuitenkin käymään siellä mammalla (mun mutsi) . Sellasta. Tuli taas mieleen, että jos ois pysyny vaan kotona...

Toimintapäivä

Tänään onkin paljon aktiviteettiä, siis meikäläisen mittapuulla. Kävimme diakonissa luona juttelemassa tästä meidän tilanteesta. Saadaan sieltä nyt apua. Oli kyllä melkonen kynnys ottaa sinne yhteyttä, mutta eipä ollu paljon vaihtoehtoja.
Tänään on myös psykiatrilla käynti. Koitan selvittää mahdollisuutta päästä psykoterapiaan ja oisko jotain muuta lääkitystä tohon mun ahdistuneisuuteen. Kun vaan muistas kaikki asiat mitkä pitää kertoa.
Lapset on kovasti touhukkaita. Ertsan eskari kaveri asuu ihan tossa kulman takana ja molemmat ovat pyöräilleet sinne. Tuntuu jotenkin oudolta kun tosta vaan lähtevät keskenään. Mutta kaikki on mennyt pelisääntöjen mukaan. Eli tulevat silloin ku on sovittu ja liikkuvat vain siellä minne on lupa ja tulevat kertomaan jos menevät käymään tossa läheisellä kentällä. Jos ne on himasta lähtenee siihen kaverille. Jomppe tuli eilen kävellen kotiin. Pääsi koulusta 12.05 ja oli kotona jo 12.15. Odotimme saapuvaksi vasta puolen pintaan, mutta toinen tuli niin reippaasti. Kysy vielä edellisenä iltana multa, että :"äiti, luotatko muhun?" vastasin, että tottakai luotan. Olin tossa parvekkeella kun tuli sieltä niin reippaana. Voi vitsit, että oltiin ylpeitä pienestä ku sieltä tuli reppu heiluen. Miten noi kasvaa noin nopeesti? En voi käsittää.

Olen siis päättänyt, että puhun täällä ihan kaikista asioita mitä mulle arjessa tapahtuu. Moni voi ajatella ettei kehtaisi kertoa tiettyjä asioita. Mutta jos en itse hyväksy tätä tilannetta niin miten kukaan muukaan voisi?  En mä tietenkään ole ylpeä tästä tilanteesta, mutta jo tilanne on tämä ja mä elän tätä niin näinhän se on.

Järkyttävää

Luin yheltä palstalta mun kirjotuksia ajalta jolloin kävin ECT hoidoissa. Ja siis mä en muista mitään. Olen kirjottanu, että oon leiponu pullaa ja mitään en muista. Olen ollut palstalla adminiä...ei mitään muistikuvaa. Nyt sitten koitin selvittää salasanaa niin onneks olin kuitenkin käyttäny sellasta salasanaa mitä usein käytän. Teki oikein pahaa lukea kun tuntu niin oudolle, että mä oon ne kirjottanu ja ei mitään muistikuvaa. Ja parempi oikeestaan onkin, että en muista sen hoidon ajoilta paljon. Muista juttuja sieltä täältä ja ne on sellasia tosi omituisia juttuja. Niin inhottavia, että oikein puistattaa ajatellakin.
 Tähän aiheeseen liittyen mulla on huomenna lääkäri. Täytyy toivoo, että sillä ois joku ässä hihassa tän mun ahdistuksen suhteen. Muuten suunnilleen ok, mutta hemmetin vaikee lähtee himasta minnekkään. Varsinkaan sellaseen paikkaa missä on ihmisiä. Eli esim. metsään lähtö onnistuu kyllä :D *kevennys* 

Ei taas mee voimakkaasti

Koita tässä nyt sitten jotenkin parantua ku tässä pitäs olla Kelan- ja fattantäti. Nyt rahat menee paikkaan X ja ne pitäs saada paikkaan Y, jotta se paikka Y voi laittaa meille rahaa. Paikka X ei voi laittaa mun pyynnöstä rahaa paikkaan Y ennenkuin Y on antanut suostumuksen X:llä. Sekavaa eikö??? Ja tällä välin ku niitä rahoja tossa veivataan edestakasin niin puhelinlaskut on maksamatta ja kivahan se puhelin on, että sillä voi pelata ja soittaa hätänumeroon. Sanoisin ruman sanan, mutta niin rumaa sanaa ei olekaan, että se kelpais tähän tilanteeseen. Joku jos haluu ottaa yhteyttä niin savumerkit toistaiseksi tulee perille. Voi kun taas jaksas, mutta vähissä se on se jaksaminen.
Mutta siis oma vikahan se on, että on sairas ja ei itse tienaa leipäänsä. Mihinköhän tässä alkas.
Ja siis moni ihminehän salaa tälläiset ongelmat, mutta nää on niin suuri osa mun elämää, että näistä pitää kirjottaa ku nämä asiat mua juurikin ahdistaa. Ja eihän näitä mun teksteja tarvii sellasen lukea joka ei halua...


Vaikenen

Munat porisee

Tässä oottelen keitettyjä kananmunia jotta saa taas karppaisaa aamupalaa. Eilen tossa kattelin keittopusseja jotka pistää kehon Ketoosiin. Dietti on ACKD:n ja vaikuttaa mielenkiintoiselta. Ensin ajattelin, että ompas edukas. Mutta jos noi keitot maksaa 2,85€/pussi ja niitä menee kolme pussia päivässä eli 8,55€/pvä, 59,85€/vko ja 119,70€/2vko niin ei se enää niin kovin halvalta kuullosta. Pitänee jäädä miettimään tilannetta. Toisaalta vois ostaa apteekista niitä tikkuja millä tarkistetaan onko keho ketoosissa ja vauvuttaa keho itse ketoosiin ellei mulla jo sitä ole. Vaikea ihan varmaks sanoa.
Jos nyt ihan tästä ruokavaliosta tässä puhuis niin tänään meen ja ostan kaupasta fetaa. Ja mä kun en ole tykänny fetasta ja sain sitä nyt yhden salaatin mukana ja siitä asti on tehny mieli fetaa. Mikä on tietenkin loistavaa kun saa lisää hyviä aineksia ruokavalioon. Kohta mä kai tykkään oliveistakin, uskaltaiskohan maistaa? Jäämme jännityksellä odottamaan.

Nyt munaa poskee :D

Hei jee! Mä sain siivottua keittiötä ja kävin koirien kanssa lenkillä. Samalla ku kävin lenkille menin tohon läheiselle kentälle missä lapset oli leikkimässä. Heiteltiin sitten koirille keppejä. Mä oon NIIN ylpee ittenstäni ku jaksoin edes vähän. Pois tullessa alko sitten kyllä ahdistamaan. Kunhan vaan malttaa ja antaa ittelleen aikaa. Tuntuu vaan, että sitä aikaa tarttis niin paljon ja ei millään malttas. Mutta hyvä fiilis siitä ku jaksoin nyt edes vähän. Tosin nyt kyllä jonkin verran väsyttää. Niin pienestä sitä väsyy kuitenkin. Mutta on hieman erilaiset fiilikset kun aamulla.
Pitäs varmaan alkaa pitämään kameraa mukana niin ois laittaa kivoja kuvia tänne. Haaveilen pikkukamerasta, mutta toisaalta voishan sitä kännykälläkin ottaa kuvia kai niistä jonkunmoisia tulis. Kun vaan sitten ois se kännykkä mukana kun en mä sitäkään muista kantaa joka paikassa. Niin vähän tulee käytettyä puhelinta.

Iltatoimet kaiketi alkaa kohta ja sitten vois kattoo tallesta kaikki ihanat ohjelmat (eli kaikkee paskaa). Mutta ah niin aivotonta.

Ottaa nuppiin

Nyt ei kyllä mikään mene taas putkeen. Eilen pesin Jompen puhelimen pesukoneessa, toki kuivasin sen kuivausrummussa. Eikä tästä ole viikkoakaan ku sanoin Hannulle, että pitää muistaa sitten tarkastaa taskut erityinen tarkasti. Siinä sitten itkukin pääsi. Jotenkin tollanen "pieni" asia laukasee sitten koko mielen paskaks. Sitten raha-asiat. Niistä ei kai tarttis keskustella kun eihän se auta ollenkaan vaikka kuinka puhuis. Sanonpa vaan, että perseellään on. Odottelen vaan seuraavaa paskalastia mikä napsahtaa niskaan. Mitä tässä turhaan mitään yrittämään, vituiks menee kuitenkin. Ja en ole edes negatiivinen ihminen. Koitan ajatella positiivisesti, kyllä positiivisyys katoaa kun ei mikään mene yhtään hyvin...ei edes sinnepäinkään.

Mitä enemmän ahdistaa sitä enemmän tulee sukkaa, joten nyt sitä tulee siis. Tein ruskee-vihree raidalliset miestensukat ja nyt alotin musta-tummavioletti raitasukat naiselle. Pitää varmaan käydä pöllimässä lankoja kun rahaa niihin ei ole.


Painun nyt takavasemmalle murjottamaan. Ottaa aivoon kaikki.

Sunnuntai sukkia

Sukkia pukkaa taas. Mun on kyllä pakko ottaa niitä kuvia tässä lähipäivinä. Sais sitten itekin niitä kuvia kattella ku ei enää muista millasia kaikenlaisia sukkia on tullu tehtyä. Palasin pitkästä aikaa raitateemaan. Tuntuu taas kivalle tehdä raitasia. Pitäis vaan saada lisää lankoja. Oispa joskus kiva, että ois lankoja riittävästi. Lapasiakin vois nyt alkaa tekemään. Ja varmaan vois tsekata omienkin lasten villasukka ja lapas tilanteen. Ettei käy niinku joka syksy ettei ole niitä sitten ku tarttis. Koskakohan sitä osais olla organisointi kykyinen. No ainakin nyt on sentään mielessä se, että kattos noi talvitamineet kuntoon. Saa nähdä kuinka ämmän käy. Pitäs vielä jotenkin kattoa miten sais talvivehkeet järkevästi niin, että lapsetkin ne löytäs. Pari laatikko vois olla kiva missä ois lapasia, villasukkia, pipoja yms. hyvin suunniteltu on puoliksi tehty vai...epäilen.

Eilen saatiin kuin saatiinkin jonkinverran siivottua eli huomenna jatkuu taas niin ehkä tää joskus saadaa kelvolliseen kuntoon. Aviomies teki mulle eilen niin hyviä wokkivihanneksia, että meinas taju lähtee. Alkaa mun ajat keittiöss olla ohi. No ei vainen mä teen sellasta perus vanhanajan kotiruokaa ja Hannulla on enemmän sellanen soveltava keittiö. Siirrettiin olkarista yks pöytä pois mikä on ollu mulla kynsien tekoa varten. Se on meijän makkarissa nyt, sen saa sieltä sitten tarvittaessa kaivettua esiin. Olkkarissa ois tarkotus vielä vaihtaa järjestystä. Mutta se saattaa jäädä ens kertaan.

Lapset on touhuillu koko päivän pihalla. Ramppaavat tossa edestakasin fillareilla suhaavat. Tästä se alkaa...kohta niitä ei näy kotona ollenkaan. Mutta kivahan se on ku saavat touhuta "vapaasti". Eivätkä ole menneen minnekkään ilman lupaa. Se on kyllä tosi hienoa. Toivottavasti tää jatkuis suunnilleen samalla tavalla pidempäänkin.

En oo siitä maininnukkaan, että olen ollu vähän reilu 3 viikkoa vähähiilihydraalisella ruokavaliolla. Vaakaa mulla ei ole joten sen puoleen ei ole tietoa ja vaatteet on miltei kaikki trikoota eli siitäkään ei voi mitään päätellä. Mutta pirteämpi olen ja ruuan jälkeen ei tule väsymystä. Ja turvotusta on paljon vähemmän (lue: ei pieretä). Raportoin tästä jahka tiiän mikä on meininki.

Takaisin sukkien ja teeveen pariin !

Aamu hitautta

Mä en tajuu miten mulla voi olla joka aamu ajatus niin jumissa. Ennen olin sellanen, että aamusta asti olin pírtee ja tajuissani. Nyt tää on tällästä sumua koko aamu (päivä). Näin taas niin ihmeellisiä uniakin. Noi unet ihan selvästi vaikuttaa mun unenlaatuun. Sillo ku oon nähny sekoboltsi unia niin olen paljon väsyneempi. Sen aina huomaa, että lääkityksessä on jotain pielessä ku se unenlaatu menee ihan paskaks. Ärsayttävää ku kaikki taas ahdistaa. Ei oo vessapaperia, ei oo särkylääkettä, ei oo sitä ei oo tätä. Oispa, mutta ei ole! Kotikin on kun hävityksen kauhistus. Pitäs jaksaa siivoo...pitäs sitä pitäs tätä. Ottaa nuppiin sellanen, että kaikki riippuu toisistaan. Eli ku on sotkusta ahdistaa ja kun ahdistaa ei saa siivottua. Haluis käydä jossain, mutta ei voi ku ahdistaa. Ahdistaa ku ei voi käydä missään. En nää ihmisiä <- ahdistaa -> kun nään ihmisiä. Kuullostaa hankalalle ja niinhän se onkin. Ja ois helppo ajatella, että riuhtasee ja menee vaan. Mutta se tilanne ku jalat ei enää kanna ja pitäs muka jonnekkin lähteä. Näillä mennään...

Lankoja

Tässä on yks Novitan suosikkilanka. Kerä mulla tätä on, mutta en oo vielä raaskinu tehä tästä mitään :)
Pitäis varmaan noista tehdyistäkin ottaa kuvia ja liittää tänne.

Tää on kanssa ihana lanka. Tästä oonkin jo sukkia tehnyt. Teen yleensä niin, että teen varren "erikoislangasta" ja sukkaosan yks värisestä.

Tää lanka on taas sellanen, että en yhtään tykänny ku kattelin kaupassa. Mutta nyt oon ihan innoissani tehnyt tästä jo usemmat sukat.

Tämä on kanssa tosi herkku. Mun pitää kyllä ehdottomasti ottaa kuvia noista mun tekeleistä niin siinä sen näkee sitten ihan luonnossa millasta näistä langoista tulee. Varsinkin sellainen joka ei ole neulonut.

Vanhemmat sekoilee

No hävetys sentään. Me ollaan sählätty tällä viikolla jo kaks kertaa Jompen kouluun meno. Kerran oli pommiin nukkuminen ja tänään vienti tuntia liian aikasin ja haku yritys tuntia liian aikasi. Eli tais olla meillä vanhemmilla vaikeampi tottua Jompen koulun käyntiin. Onneks on tänään opettajan kanssa keskustelu niin voidaan jutella asioista. Jos vilautan hullukorttia niin eiköhän se siitä ;) Pitäs vissiin vähän laittautuakin sinne ettei ihan petolinnun perseeltä näytä. Illalla ois yhdet toimitilan avajaiset mihin ois ihan kiva mennä, mutta mutta...
Kyllähän sitä kuviot on kovin pienet kun on vaan kotona. Kauppareissukin vaatii melkosia ponnisteluja. Olenkin pysytellyt vaan kotona. Mutta ei sekään pidemmän päälle kivaa/järkevää ole.
Ens perjantaina ois Virgin Oilissa Kotiteollisuuden keikka. Sinne olis kanssa kiva mennä. Saa nähä miten ämmän käy. Kynnys nousee kovin korkeaksi.
Anttilan kuvastokin tuli tossa. Siellä on kaikkia ihania meikkejä. Pitänee käydä siellä ryöstökeikalla.
Mä oon niin pässi, että toivoisin saavani pidettyä nyt tätä blogia ja ois vallan mukavaa jos joku muukin lukis näitä. Pitäs vaan varmaan julkasta tätä blogi osotetta jossain niin tietäsivät lukea :)

Nyt suihkuun, lärvi kuntoon ja koululle!

Hauskaa päivää! (mulle ainakin jos kukaan muu ei lue)

Yritys hyvä...kymmenen

Jos nyt kerrankin saisin pidettyä tätä blogia kun asiaakin ois. Mutta kun ei sitten taas ole lukijoita :) no vika lieneen näppäimistön tällä puolelle.
Jomppe se alotti sitten koulun ja hyvin on menny, paremmin kun äiti ajattelikaan. Tuntuu niin oudolle, että pieni poika voi olla niin iso. Ertsakin meni eskariin ja sai tänään ensimmäisen kotiläksyn. Piti tehdä sivu 2 niin tyttö teki sivun 5. Nooh...eipä tuo yllättänyt. Molemmat ovat saaneet uusia kavereita ja tuntuvat olevan pidettyjä kavereiden keskuudessa, joten ainakin tässä vaiheessa voi hetken hengähtää sen asian vuoksi.
Käsityö rintamalle kuuluu hyvää. On tullut tehtyä säärystimiä, sukkia, koiran villapuseroita, isoäidin neliöitä. Tosta viimeseks mainitusta on päiväpeitto miltei valmis. Sain tehtyä 195 lappua (olin laskenut, että se on sopiva määrä) laitoin kaikki yhteen ja menin sovittamaan sänkyyn. Oli liian pieni, 69 palaa pitää tehdä lisää. Koin melkoisen motivaation puutteen eli lappua nyt on n. 20 kpl jotka on tätä "uutta" satsia. Saan mä sen varmaan ennen lumia valmiiks, toivottavasti. Noviltalta on tullu taas uusia ihania lankoja, mutta toisaalta monta suosikki väriäkin on poistunut. Kun vaan ilmottaisivat mitkä on poistumassa niin tietäs ostaa sitä omaa suosikkia sitten muutaman kerän varastoon. On mentävä näillä väreillä mitä nyt on olemassa.

Muuten ei kaiketi mitään ihmeitä. Hullu menee ja porskuttaa...välillä hitaammin ja välillä nopeemmin. Molempia päitä vaan liian korostetusti.

Toivottavasti jaksaisin nyt kirjotella paremmin ku se kuitenkin on niin mukavaa puuhaa :D