sunnuntai 20. toukokuuta 2012

Ajatuksia

On tää elämä nyt melko omituista. Asun yht äkkiä yksin. Kaikki pitää opetella uudelleen. Ihan ku ois muuttanu kotoota pois. Siis vanhempien luota. Meinasin yks päivä tehä muussia. Olin ostanu kaikki tarvikkeet valmiiks. Mutta sitten tajusin, että eihän mulla ole perunankuorimisveistä. No nyt on. Mutta siis outoa. Outoa on myös se, että kukaan ei varmasti tiiä missä mä olen. Mun ei tarvitse kenellekkään ilmoittaa jos menen jonnekin. Se se vasta outoa on. Olen kaikesta vastuussa yksin.

Olen kuitenkin ihan ok. On vain todella outoa. Varsinkin nyt kun lapset ei oo täällä. Mun ei tarvii tehdä mitään. Voin tehdä mitä haluan. Siitä tulee syyllinen olo. Yht äkkiä mä olen vko-vko äiti. Olenko silloin edes äiti kunnolla? Mutta sitten jos taas ajattelee niin, että olen sen viikon äiti isollä ÄÄ:llä ja toisella viikolla otan rennosti ja keräät voimia (mikäli tarpeen) seuraavalla viikolle.

Tänään tein itselleni jalkahoidon. Kuinka joku voikaan päästää jalat niin hirveeseen kuntoon, en tajua! Omia kynsiä olen kanssa lakkaillut. Oon pitäny kynnet nyt hyvässä lakassa. Se onkin ollu mulle sellanen henki reikä ku laittelee kynsiä. Tuntee itsensä kauniiksi.









Näihin kuviin näihin tunnelmiin!

6 kommenttia:

  1. Mää oon meikatessa koittanu muistella niitä sun ohjeitas ja ehkä jotain vähä muistanukki ;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä hyvä! Mä voin pitää sulle meikkikoulua ;)

      Poista
  2. Parasta tässä postauksessa on että Sinulle kuuluu hyvää ♥

    VastaaPoista
  3. Ihanaa lukea hyväntuulista tekstiä =) Ja voin kyllä kuvitella, että nuo kaikki "pienet" jutut on tosi OUTOJA!

    VastaaPoista